Risusuon ilmasto- ja lintukosteikko

Risusuon ilmasto- ja lintukosteikko

Risusuon ilmasto- ja lintukosteikko on perustettu 90 luvulla käytöstä poistetulle suopellolle. Kosteikkoalueen kokonaispinta-ala on noin 17 hehtaaria. Kosteikon monipuolisia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen hillintä, kahlaaja- ja sorsalintujen pesintä- ja levähdysmahdollisuuksien lisääminen sekä luonnollisen ekosysteemin palautuminen. Lisäksi kosteikko hidastaa noin 130 hehtaarin valuma-alueen vesien ravinteiden läpivirtausta Naamankajärven kautta Iijoen vesistöön.

Kosteikkoalueella sijaitsee esteetön luontopolku ja lintutorni, joka mahdollistaa noin kahdenkymmenen henkilön yhtäaikaisen lintujen tarkkailun. Lintutornin esteettömässä alakerrassa on mahdollisuus lintujen havainnointiin ja tila toimii myös näyttelytilana, jossa on esillä infotauluja suon ilmastovaikutuksista, ekosysteemistä ja linnustosta.

Risusuon osteikkoalue on Suomen pohjoisin SOTKA levähdysalue, jossa pidättäydytään vapaaehtoisesti vesilintujen metsästyksestä vähintään vuoteen 2030 saakka.

Vedenpinta oli kesän 2025 pesimäkauden ajan noin metriä lopullista alempana patovallien tiivistymisen vuoksi, mutta jo nyt olemassa olevat altaat mahdollistavat vesilintujen ja kahlaajien pesinnän. Jo kevään 2025 lintuinventoinnissa huomattiin vedenpinnan kohoamisesta lähelle sarkojen pintaa vaikuttavaan lintukantaan merkittävästi. Pikkulintuja pesi alueella huomattavasti enemmän. Kosteikolla tunnistettiin telkkäperhe ja neljä kahlaajalajia. Yksi kahlaajista on valkoviklo, joka on palannut suolle 60 vuoden tauon jälkeen. Talvella valmistunut sääksen tekopesä odottaa vapaaana asukkaita.

Syyskuun 2025 puolivälissä vedenpinta saavutti - 20 cm korkeuden lopullisesta vedenpinnasta.